Työmatkapyöräily 3/4: Haasteet ja ratkaisut
Vaikka pyörällä liikkumisen hyödyt tunnetaan, monilla työmatkalaisilla on edelleen kynnyksiä vaihtaa auton ratti polkupyörän satulaan. Mitkä ovat suurimmat haasteet työmatkapyöräilyn yleistymiselle, ja miten niitä voidaan ratkoa?
Tässä osassa käsitellään tyypillisiä esteitä sekä keinoja edistää työmatkapyöräilyä niin yhteiskunnan, työnantajan kuin yksilön tasolla.
1. haaste ja ratkaisu: Pitkät välimatkat
Yksi merkittävä käytännön este on työmatkan pituus. Osalla työmatkapyöräily voi olla kymmenien kilometrien matka, mutta Henkilöliikennetutkimus 2021:n mukaan Suomessa yli puolet autoillen tehdyistä työmatkoista on alle 10 km pituisia. Jos työpaikka sijaitsee kaukana, pyöräily voi tuntua aikaa vievältä tai fyysisesti raskaalta erityisesti vähemmän tottuneille
Työmatkapyöräilyn matkat voivat olla pitkiäkin, mutta sähköpyörällä matka voi taittua hyvinkin mukavasti.
Ratkaisuina on yleistynyt sähköpyöräily: sähköavusteiset pyörät helpottavat pidempienkin matkojen taittamista. Lisäksi vaihteleva maasto ei vaikeuta matkan taittamista, sillä sähköpyörä vain nauraa ylämäille.
2. haaste ja ratkaisu: Vaikea reitti
Toinen liittyvä haaste on reitti ja maasto. Jos pyöräilyreitillä on vaarallisia risteyksiä, isoja mäkiä tai huonoja väyliä, työmatkapyöräily vähenee. Turvallinen ja sujuva infrastruktuuri on avainasemassa: erilliset pyörätiet, selkeät opasteet ja pyöräkaistat tekevät matkasta miellyttävämmän.
Hyvänä ratkaisuna on yleistynyt liityntäpysäköinti: omaa autoa voi käyttää osalla matkasta tai yhdistää pyöräilyn joukkoliikenteeseen. Esimerkiksi moni voisi pyöräillä lähimmälle juna- tai metroasemalle ja jatkaa siitä julkisilla – mutta tämä edellyttää, että asemilla on hyvät ja turvalliset pyöräpysäköintimahdollisuudet. Tarvitaan siis riittävästi pyöräpaikkoja, katoksia ja mahdollisuuksia lukita pyörä runkolukituksella. Laadukkaat ja siirreltävät pyöräkatokset ja -telineet (kuten CPT-pyöräkatos ja PIPE-RACK-pyöräteline) tarjoavat säänsuojatun ja turvallisen säilytyksen pyörille sekä työpaikoilla että liityntäpysäköinnissä. Kun pyörän saa parkkiin helposti ja murehtimatta varkaudesta tai sateesta, kynnys käyttää polkupyörää yhdelläkin matkaketjun osalla laskee.
Lue lisää liityntäpysäköinnin suunnittelusta ja vaikutuksesta asukkaisiin:
3. haaste ja ratkaisu: Sää ja vuodenajat
Suomessa sää on helpoin small talk -aihe, mutta usein sää on myös syy työmatkapyöräilyn estymiseen: talven lumi ja pakkanen, syksyn vesisateet tai kesän helteet voivat kaikki tehdä pyöräilystä epämiellyttävämpää.
Erityisesti talvipyöräily vaatii asennetta – kuitenkin esimerkiksi Oulussa on osoitettu, että kun infra ja ylläpito ovat kunnossa, ihmiset pyöräilevät läpi vuoden. Oulussa panostetaan tehostettuun talvikunnossapitoon (lumien auraus, liukkauden torjunta) pyöräteillä, ja siellä pyöräillään suhteellisesti eniten myös talvella.
4. haaste ja ratkaisu: Infrastruktuuri ja turvallisuus
Puute pyöräteistä ja pyöräpysäköinnistä on monin paikoin konkreettinen este. Jos työmatkareitillä joutuu polkemaan autoliikenteen seassa ilman pyöräkaistoja, monia arveluttaa lähteä pyörällä.
Kuka tästä lähtisi pyörällä töihin tai töistä kotiin? Niin taloyhtiöiden kuin työpaikkojenkin olisi viisasta panostaa laadukkaisiin pyöräkatoksiin pyöräilyn lisäämiseksi. Kuva: Pixabay
Ruotsissa tehdyn kyselyn mukaan pyöräilijät kokevat olonsa turvattomammaksi liikenteessä Tukholmassa ja Göteborgissa kuin Malmössä, mikä heijastuu suoraan pyöräilyn määriin. Turvallisuuden tunne onkin ratkaisevaa: hyvä infra vähentää onnettomuusriskiä ja liikenteen pelkoa. Ratkaisut tähän haasteeseen ovat pääosin kaupunkien ja kuntien käsissä: investoinnit pyöräteihin, selkeästi merkityt risteysjärjestelyt, liikennevalojen huomioiminen pyöräilijöille jne. Myös kampanjat, joissa autoilijoita muistutetaan huomioimaan pyöräilijät, parantavat liikennekulttuuria.
Laadukas pyöräkatos hyvällä valaistuksella tukee työmatkapyöräilyä. Kuvassa AluShelin CPH-pyöräkatos.
Turvallisuuteen liittyy myös pyörävarkauksien pelko – etenkin kaupungeissa moni epäröi jättää kalliin polkupyöränsä säiden ja varkaiden armoille koko työpäiväksi. Tähän auttaa kunnollinen pyöräpysäköinti työpaikoilla (tai työpaikan läheisyydessä): vajaalla 60 %:lla ruotsalaisista työpaikoista on erään toimijan mukaan raportoitu, ettei työnantaja tee juuri mitään pyöräilyn edistämiseksi. Työntekijöiden mukaan lukittavat pyöräparkit, katokset sekä suihku- ja pukutilat olisivat tekijöitä, jotka saisivat useamman polkemaan töihin.
Monilla työpaikoilla onkin alettu kiinnittää tähän huomiota esimerkiksi rakentamalla pyörävarastoja tai -katoksia. CPT-pyöräkatos-tyyppiset ratkaisut, joissa on integroitu runkolukittava PIPE-RACK-pyöräteline, tekevät pyöräpysäköinnistä vaivatonta ja turvallista myös pitkän päivän ajaksi. Kun pyörän saa parkkeerattua helposti, sään suojaan ja lukittua rungosta telineeseen, työpäivän aikana ei tarvitse kantaa huolta menopelin katoamisesta. Samoin liityntäliikenteessä vastaavat ratkaisut asemien yhteydessä rohkaisevat yhdistämään pyöräilyn ja julkisen liikenteen.
CPH-polkupyöräkatos varustettuna BAR-pyörätelineillä Tampereen Raitiotiellä.
Yhteenveto
Esteitä työmatkapyöräilylle on, mutta niitä voidaan järjestelmällisellä työllä madaltaa. Matkojen pituuteen auttaa sähköpyörien yleistyminen ja liityntäpyöräily, säähän hyvä varustautuminen ja infrastruktuurin ylläpito, turvallisuuteen pyörätieverkon kehittäminen ja pysäköintiin laadukkaat katos- ja telinejärjestelmät. Lisäksi tarvitaan kulttuurimuutosta ja kannustimia: kun pyöräilystä tehdään helppoa ja suotavaa, yhä useampi uskaltautuu kokeilemaan. Seuraavassa osassa luomme katsauksen työmatkapyöräilyn tulevaisuuteen: millaisia tavoitteita on asetettu ja miltä trendit näyttävät.