Oppimisen haasteet, joihin ulkoluokka on osa ratkaisua

Viime vuosina koulujen arjessa on tunnistettu useita samanaikaisia haasteita:

• oppilaiden passivoituminen ja vähentynyt fyysinen aktiivisuus
• lisääntynyt älypuhelinten käyttö koulupäivän aikana
• tarkkaavuuden ja työrauhan heikkeneminen
• opettajien kokema kuormitus ja tarve vaihteleville opetusympäristöille

Tutkimus osoittaa, että älypuhelinten pelkkä läsnäolo voi heikentää työmuistia, mikä voi vähentää tarkkaavuutta ja keskittymistä opetustilanteissa (Ward et al., 2017, Journal of the Association for Consumer Research).

OECD:n mukaan digilaitteiden käyttö koulussa on yhteydessä heikompaan oppimiseen ja lisääntyneisiin häiriötekijöihin (OECD, 2015, Students, Computers and Learning).

Samalla fyysinen paikallaanolo ja yksipuolinen oppimisympäristö ovat yhteydessä oppilaiden vähentyneeseen aktiivisuuteen ja sitoutumiseen, mikä on nähty laajemmissa tutkimuksissa koulupiha‑ ja ulko‑oppimisympäristöjen yhteydessä (van Dijk-Wesselius et al., 2020).

Ulkoluokkahuoneet ja rakennetut ulko‑oppimistilat on tunnistettu tutkitusti yhdeksi osaratkaisuksi.

 

 

Näihin ongelmiin ei ole yhtä ratkaisua. Ulkoluokkahuoneet ja rakennetut ulko‑oppimistilat on kuitenkin tunnistettu tutkitusti yhdeksi osaratkaisuksi, joka voi auttaa yhdistämään opetuksen arkeen ja ympäristöihin, jotka tukevat sekä oppimista että hyvinvointia (Remmen et al., 2023, scoping review Nordic school-based outdoor education; Mann et al., 2022, systematic review

 

Mitä ulkona oppimisella tarkoitetaan?

 

 

Tutkimuskirjallisuudessa ulkona oppiminen (Education Outside of Classroom, EOC) tarkoittaa opetusta, joka:

• tapahtuu luokkahuoneen ulkopuolella
• on osa normaalia opetussuunnitelmaa
• on säännöllistä ja tavoitteellista.

EOC ei tarkoita pelkästään yksittäisiä teemapäiviä tai retkiä. Laajoissa katsauksissa korostetaan, että vaikuttavinta ulkona oppiminen on silloin, kun se toteutuu toimivissa, helposti saavutettavissa oppimisympäristöissä, joita voidaan käyttää säännöllisesti eikä vain satunnaisesti (Remmen et al., 2023; Bentsen & Mygind, 2021).

Fyysisellä oppimisympäristöllä, kuten koulun pihalla sijaitsevilla rakennetuilla ulkoluokkahuoneilla, on keskeinen rooli siinä, voidaanko opetusta viedä ulos järjestelmällisesti eikä vain hetken luontokokemuksina.

 

Miksi koulun pihalla sijaitsevat katetut ulkoluokkatilat ovat hyvä vaihtoehto?

 

Vaikka ulkona oppimisen hyödyt on tunnistettu laajasti, tutkimuksissa nousee toistuvasti esiin sama rajoite: opetuksen vieminen kauemmas koulurakennuksesta on ajallisesti ja logistisesti haastavaa (Barfod & Bentsen, 2018; Dyment, 2005).

 

Useissa tutkimuksissa opettajat kertovat, että EOC jää satunnaiseksi, jos:

• sääolosuhteet rajoittavat käyttöä
• tila ei ole riittävän suojattu tai turvallinen
• opetukseen tarvittavaa välineistöä ei voida käyttää

Tämän vuoksi tutkimuksissa korostetaan koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevien ulko‑oppimisympäristöjen merkitystä: silloin käyttö on todennäköisempää ja säännöllisempää, ja oppilaat voivat siirtyä opetuksesta toiseen ilman pitkiä logistisia esteitä (Dyment, 2005; van Dijk-Wesselius et al., 2020).

Katettu ulkoluokka vastaa tähän tarpeeseen:

• suojaa säältä ja mahdollisesti myös melulta, mikä mahdollistaa opetuksen myös eri vuodenaikoina
• mahdollistaa kirjoittamisen, lukemisen ja luento‑opetuksen ulkona
• tekee ulkona oppimisesta arkipäiväistä, ei vain poikkeuksen

Tutkimustietoa nimenomaan katetuista ulkoluokkahuoneista on toistaiseksi verrattain vähän, koska infrastruktuuriratkaisut ovat kehittyneet hitaammin kuin pedagoginen keskustelu. Kuitenkin useat EOC‑tutkimukset osoittavat, että oppimisympäristön fyysiset ominaisuudet − kuten suojaava rakenne ja saavutettavuus − vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka usein ja millä tavalla ulkona opetusta toteutetaan (van Dijk-Wesselius et al., 2020); Remmen et al., 2023).

 

Tutkimusnäyttö ulkona oppimisen hyödyistä (yleinen EOC)

 

Vaikka katettuja ulkoluokkia koskeva tutkimus on vielä kehittymässä, ulko‑oppimisympäristöt yleisesti ovat tutkimuksessa yhdistettyjä seuraaviin hyötyihin:

• parempi oppilaiden sitoutuminen ja motivaatio – tutkimus osoittaa, että ulko‑oppimisympäristöissä oppilaat ovat motivoituneempia ja osallistuvat enemmän (kognitiivinen ja psykologinen sitoutuminen) (Bølling et al., 2018, International Journal of Educational Research)
• lisääntynyt fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana, mikä edistää terveyttä ja toimintakykyä (Bølling et al., 2021)
• parantunut työrauha, sillä ulkoiset elementit ja tila‑elementit tukevat yhteistyötaitoja ja sosiaalista oppimista (Bølling et al., 2019).

Lisäksi tutkimukset/katsaukset osoittavat, että kun ulkona oppimiseen liittyy konkreettinen fyysinen tila, kuten koulun piha‑alue tai katettu oppimisalue (ulkoluokka), oppimiskokemukset voivat olla pedagogisesti rikkaampia ja sosiaalisesti monipuolisempia Katsauksissa korostetaan, että oppimisympäristön valinta ja opetuksen tarkoituksenmukainen “paikkasidonnaisuus” (place-based / context-based learning) ovat keskeisiä sille, millaisia oppimiskokemuksia ulkona syntyy (Mann et al., 2022; Remmen et al., 2023).

 

Kun ulkona oppimiseen liittyy konkreettinen fyysinen tila, kuten — katettu oppimisalue –, oppimiskokemukset voivat olla pedagogisesti rikkaampia.

 

Miksi AluShel kehittää ulkoluokkatiloja?

AluShel on katosvalmistaja, jota arkkitehdit ja koulusuunnittelijat ovat lähestyneet etsiessään ratkaisua tunnistettuun tarpeeseen: miten varmistetaan säänkestävä ja pedagogisesti toimiva ulko‑oppimisympäristö koulun pihalla? Meidän rooli on tarjota muokattavia, kestäviä ja turvallisia fasiliteetteja, joissa hyväksi todettuja opetusmenetelmiä on helppo toteuttaa. Näistä innovaatioista on kehittynyt AluShelin ulkoluokkakatos MSS.

 

Ratkaisua pilotoidaan parhaillaan Suomessa.

Näistä ratkaisuista ja niiden käytännön kokemuksista kerrotaan tarkemmin tämän blogisarjan seuraavissa osissa.

Seuraavaksi blogisarjassa
Osa 2: Ulkoluokka kouluissa – oppilaan näkökulma ja tutkimusnäyttö
Osa 3: Ulkoluokka kouluissa – opettajan työ, pedagogiikka ja arjen realiteetit
Osa 4: Ulkoluokka kouluissa – arkkitehtien ja päättäjien näkökulma