Pyörällä töihin polkeminen ei ole pelkästään ympäristöteko – sillä on myös merkittäviä terveys- ja taloushyötyjä. Tässä osassa käsitellään, mitä etuja työmatkapyöräily tuottaa niin yksilön hyvinvoinnille kuin työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Tutkimusten mukaan säännöllinen pyörämatkailu vahvistaa terveyttä monin tavoin, mikä näkyy mm. pienempinä sairauspoissaoloina ja terveydenhuoltokuluina.

 

 

Hyödyt pyöräilijälle: kunto kohoaa ja sairausriski pienenee

 

Pyöräily työmatkana tarjoaa päivittäistä liikuntaa, joka parantaa kestävyyttä ja kuntoa. Jo kohtuullinen määrä arkiliikuntaa alentaa riskiä moniin sairauksiin. Laaja brittiläinen tutkimus (250 000 osallistujaa, 5 vuoden seuranta) osoitti, että pyörällä töihin kulkevien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpään on jopa 50 % pienempi verrattuna autoileviin tai julkista liikennettä käyttäviin​. Työmatkapyöräilyn hyödyt ovat siis tutkitusti suuret.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu Pohjoismaissa: Uumajan yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että työmatkapyöräilijöillä on noin 40 % pienempi riski saada sydäninfarkti kuin niillä, jotka eivät pyöräile säännöllisesti. Säännöllinen polkeminen vahvistaa sydäntä ja keuhkoja, parantaa verenkiertoa sekä auttaa painonhallinnassa​. Kaiken lisäksi liikunnan terveyshyödyt ylittävät reilusti pyöräilyn mahdollisiin onnettomuuksiin liittyvät riskit – erään arvion mukaan pyöräilyn hyödyt ovat jopa 21-kertaiset suhteessa sen aiheuttamiin terveysriskeihin.

Pyöräilyn hyödyt ovat jopa 21-kertaiset suhteessa sen aiheuttamiin terveysriskeihin.

Myös mielenterveys kiittää arkiliikunnasta. Pyöräily (kuten muukin fyysinen aktiivisuus) virkistää mieltä, lievittää stressiä ja voi ehkäistä masennusta. Eurooppalaisen selvityksen mukaan kohtuullinen liikunta, kuten päivittäinen pyörämatka, vähentää masennuksen todennäköisyyttä 17 %​. Moni työmatkapyöräilijä kokeekin, että aamulla pyöräily herättää kehon ja mielen parempaan vireeseen kuin ruuhkassa istuminen – työpäivä alkaa energisemmin, ja vastaavasti kotiin palatessa pyöräily voi toimia rentouttavana palautumishetkenä.

 

 

Hyödyt työnantajille: vähemmän sairauspoissaoloja ja parempi työkyky

 

Kun työntekijät pysyvät terveempinä liikunnan ansiosta, työnantaja hyötyy.  Säännöllisesti töihin pyöräilevät työntekijät ovat tutkimusten mukaan keskimäärin 1,3 päivää vähemmän sairauslomalla vuodessa kuin muut​. Tämä on merkittävä ero: lähes puolitoista työpäivää lisää työpanosta per työntekijä vuosittain. Kun luku kerrotaan useilla työntekijöillä, vaikutus tuottavuuteen ja sairauspoissaolojen kustannuksiin on tuntuva. Euroopan laajuisesti laskettuna tämä tarkoittaa jopa lähes 5 miljardin euron vuotuisia säästöjä työnantajille terveyden kohentumisesta johtuvan poissaolojen vähentymisen myötä​. Summa vastaa esimerkiksi Itävallan koko talouden vuotuisia sairauspoissaolokustannuksia​ – eli pyöräilevät työntekijät säästävät työnantajille rahaa lähes maan terveydenhuollon kulujen verran. Työmatkapyöräilyn hyödyt työnantajille ovat selvästi dokumentoitu.

 

 

Lisäksi työmatkapyöräilyn edistäminen voi parantaa yrityksen imagoa ja henkilöstön hyvinvointia. Aktiiviset elämäntavat näkyvät työssä jaksamisena, vireystilana ja jopa luovuutena. Moni työntekijä arvostaa työnantajan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia – esimerkiksi työsuhdepyöräetu (verovapaa polkupyöräetu Suomessa 1 200 € asti vuodessa) on kasvattanut suosiotaan, ja sen on koettu lisäävän työntekijöiden liikunta-aktiivisuutta arjessa. Työpaikan kannustimet pyöräilyyn (kuten pyöräilijöiden aamupalat, kilometrikisat tai pyörien huoltopalvelut) maksavat itsensä takaisin henkilöstön parempana terveydentilana.

 

Työmatkapyöräilyn hyödyt yhteiskunnalle

 

Kun merkittävä osa väestöstä liikkuu lihasvoimin, säästyy terveydenhuollon kustannuksissa ja ympäristöhaitoissa. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että yksi aiemmin passiivinen henkilö, joka alkaa pyöräillä säännöllisesti, tuottaa yhteiskunnalle noin 0,7 € säästöt jokaista pyöräiltyä kilometriä – tämä johtuu juuri vähentyneistä sairauskuluista ja paremmasta terveydestä (Lähde: Poljin.fi). Kansallisella tasolla vaikutus on valtava: Ranskassa on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää yhteiskunnalle keskimäärin 1 200 € vuodessa pelkissä terveydenhoitokuluissa. Saman suuruusluokan lukuja raportoidaan muualtakin Euroopasta. Euroopan pyöräilijöiden federaation (ECF) mukaan pyöräilyn terveyshyötyjen rahallinen arvo EU-maissa on kymmeniä miljardeja euroja: pelkästään pyöräilyn ansiosta vältetään EU:ssa noin 18 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain, mikä on rahaksi muutettuna noin 52 miljardin euron hyöty vuodessa. Kun lasketaan mukaan myös pyöräilyn ehkäisemät sairaustapaukset (diabetekset, sydäntaudit, syövät ym.), kokonaishyödyn arvioidaan olevan noin 21 mrd € vuodessa​.

Myös ympäristö- ja ilmastovaikutukset tuovat taloudellisia hyötyjä, vaikkei niitä aina heti ajatella rahassa. Jokainen pyörällä ajettu kilometri on pois auton pakokaasupäästöistä. Poljin.fi-sivuston mukaan Tanskassa on laskettu, että yksi pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 € hyödyn, kun taas autoiltu kilometri aiheuttaa 0,10 € kustannuksen​ (esim. terveys- ja ympäristökulujen muodossa). Ero on 0,26 € per km pyöräilyn hyväksi. EU-tasolla nykyisen pyöräilyn tason arvioidaan säästävän noin 3 miljardia litraa polttoainetta vuodessa (arvoltaan ~4 mrd €)​. Kaikki nämä tekijät parantavat kaupunkien elämänlaatua ja vähentävät yhteiskunnan menoeriä (terveys, ympäristöhaitat, infrastruktuurin kuluminen).

WSP:n tekemässä tutkimuksessa laskettiin pyöräilyinfrastruktuurin investointien höyty-kustannussuhdetta. Siinä todettiin, että pyöräilyyn investoimalla saadaan huomattavia yhteiskunnallisia hyötyjä: euro pyöräilyyn tuottaa lähes 8 euroa yhteiskunnalle.

1 euro pyöräilyyn tuottaa lähes 8 euroa yhteiskunnalle.

Tästä syystä monet valtiot ja kaupungit haluavat edistää työmatkapyöräilyä: se on harvinainen win-win, jossa työntekijä voi paremmin, työnantaja säästää kuluja ja yhteiskunta hyötyy sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.

Seuraavassa blogikirjoituksessa mietitään sitä, mitkä seikat rajoittavat työmatkapyöräilyn yleistymistä ja miten näitä haasteita voidaan ratkaista, jotta edellä kuvatut hyödyt saataisiin entistä laajemmin toteutumaan.