Mitä lähes 50 vuoden tutkimus kertoo siitä, miten kaupunkisuunnittelu ja onnellisuus liittyvät yhteen? Journal of Housing and the Built Environment -lehdessä julkaistiin syyskuun 2024 mielenkiintoinen tutkimus, joka perustui lähes 50 vuoden tutkimusaineistoon, joissa oltiin tarkasteltu kaupunkiympäristön piirteiden vaikutuksia asukkaiden onnellisuuteen. Yhteenveto esittelee kaupunkisuunnittelijoille keskeisiä huomioitavia seikkoja kaupunkien suunnittelussa.

Tutkimus kattoi 445 havaintoa 20 maasta vuosilta 1975–2022. Kolme tärkeää tutkimuskohdetta olivat:

1. objektiiviset ympäristötekijät
2. asukkaiden subjektiiviset näkemykset ympäristöstään ja
3. tyytyväisyys kaupunkiympäristöön.

 

 

1. Objektiiviset tekijät ja niiden vaikutus onnellisuuteen

Objektiiviset, mitattavissa olevat tekijät, kuten viheralueiden läheisyys ja julkisten palveluiden saatavuus, ovat tärkeitä onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kaupunkisuunnittelijoiden on tärkeää tiedostaa, että nämä tekijät voivat merkittävästi parantaa kaupunkilaisten koettua hyvinvointia.

Viheralueet ja luonto: Lähialueen puistot ja viheralueet tarjoavat mahdollisuuden rentoutua ja vähentää stressiä. Kaupunkien tiiviisti rakennetut alueet voivat olla stressaavia, mutta viheralueet toimivat paineenpurkukeinona ja tuovat luonnon osaksi kaupunkilaisten arkea.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut: Kaupungin kulttuuritarjonta, kuten museot, teatterit ja muut vapaa-ajanviettopaikat, voivat lisätä asukkaiden elämänlaatua. Näiden paikkojen saatavuus ja helppo saavutettavuus lisäävät tyytyväisyyttä ja tukevat asukkaiden sosiaalista ja henkistä hyvinvointia.

Pääsy julkisiin peruspalveluihin: Toimiva infrastruktuuri, kuten vesi- ja viemäriverkosto, on olennainen osa viihtyisää kaupunkielämää. Nämä peruspalvelut eivät ehkä aina nouse esiin kaupunkisuunnittelun keskusteluissa, mutta niiden puute voi merkittävästi vähentää asukkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin tunnetta.

 

2. Subjektiiviset tekijät ja koettu onnellisuus

 

 

Vaikka objektiiviset mittarit ovat tärkeitä, asukkaiden subjektiivinen kokemus ympäristöstään voi olla yhtä merkittävä tai jopa tärkeämpi tekijä onnellisuuden kannalta. Tutkimusten mukaan asukkaat, jotka kokevat ympäristönsä esteettisesti miellyttävänä ja toimivana, ovat onnellisempia riippumatta siitä, mitä objektiiviset mittarit osoittavat.

Asukkaat, jotka kokevat ympäristönsä esteettisesti miellyttävänä ja toimivana, ovat onnellisempia riippumatta siitä, mitä objektiiviset mittarit osoittavat.

Esteettisesti miellyttävä ympäristö: Kauniit ja siistit julkiset tilat, kuten kadut, puistot ja rakennusten julkisivut, lisäävät asukkaiden tyytyväisyyttä. Kaupunkiympäristö, joka tuntuu hoidetulta ja turvalliselta, vähentää stressiä ja parantaa elämänlaatua.

Koettu saavutettavuus: Vaikka palvelut ja infrastruktuuri olisivat objektiivisesti kaukana, jos asukkaat kokevat niiden olevan helposti saavutettavissa, he ovat tyytyväisempiä. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on suunnitella kaupunkitilat niin, että ne tuntuvat helposti lähestyttäviltä ja saavutettavilta.

 

3. Tasapainottelu suunnittelussa: objektiiviset ja subjektiiviset tekijät

 

Kaupunkisuunnittelijat voivat merkittävästi parantaa asukkaiden hyvinvointia keskittymällä sekä objektiivisiin että subjektiivisiin tekijöihin. Tämä tarkoittaa, että suunnittelussa ei tule tarkastella ainoastaan fyysisiä mittareita, kuten etäisyyksiä ja liikenneverkkoja, vaan myös sitä, miten asukkaat kokevat nämä elementit omassa arjessaan. On tärkeää ottaa huomioon, miten eri väestöryhmät käyttävät kaupunkitilaa ja mitä he arvostavat. Se, miten asukkaat kokevat fyysiset rakenteet, eli onko liikkuminen heidän mielestään helppoa, turvallista ja mukavaa, painavat vaa’assa usein enemmän kuin pelkkä tekninen laskennallinen etäisyys kohteiden välillä tai julkisen liikenteen bussikatosten määrä.

Suunnittelussa ei tule tarkastella ainoastaan fyysisiä mittareita, – – , vaan myös sitä, miten asukkaat kokevat nämä elementit omassa arjessaan. On tärkeää ottaa huomioon, miten eri väestöryhmät käyttävät kaupunkitilaa – -.

Esimerkki: Nuoret ja iäkkäät voivat arvostaa erilaisia asioita. Nuoret asukkaat saattavat arvostaa urbaania ympäristöä, jossa on lyhyt matka palveluihin, kuten kahviloihin, kauppoihin ja vapaa-ajanviettopaikkoihin. He voivat myös olla tottuneempia käyttämään julkista liikennettä tai pyöräilyä, mikä tekee tiiviisti rakennetusta kaupunkiympäristöstä houkuttelevamman heille.

 

 

Ristiriita syntyy, kun tarkastellaan vanhempia asukkaita. He saattavat kaivata rauhallisempaa ja vihreämpää asuinaluetta, jossa melu ja liikenteen hälinä ovat vähäisempiä. Heille pitkät etäisyydet kauppakeskuksiin tai palveluihin voivat olla negatiivinen kokemus, vaikka nuoremmat asukkaat eivät koe niitä ongelmaksi.

Tämä luo haasteen kaupunkisuunnittelulle: miten tarjota ratkaisuja, jotka palvelevat erilaisia asukasryhmiä ilman, että yhden ryhmän tarpeet tulevat toisen kustannuksella? Esimerkiksi pysäkkikatokset, jotka tarjoavat suojaa ja parantavat julkisen liikenteen saavutettavuutta, voivat olla nuorten kaupunkilaisten mielestä tarpeellisia. Samalla ne voivat lisätä melua ja vilkkautta, mikä voi häiritä vanhempia asukkaita, jotka kaipaavat rauhallisempaa elinympäristöä. Tämän näennäisen ristiriidan ratkaiseminen vaatii suunnittelijoilta luovuutta ja tasapainottelua.

Lisäksi jos jotkut eivät käytä polkupyörää tai julkista liikennettä, heidän kokemuksensa vihreän siirtymän infrasta voivat vaikuttaa turhilta tai omaa arkea vaikeuttavilta. Tutkimusaineisto ei anna suoria ja tyhjentäviä vastauksia, mutta se voi antaa selkänojaa, kun mietitään kahden eri vaihtoehdon välillä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että asukkaiden onnellisuus lisääntyy, kun kaupunkisuunnittelu huomioi julkisten tilojen viihtyvyyden.

 

Käytännön ratkaisut

 

Näiden ristiriitojen hallinta kaupunkisuunnittelussa edellyttää joustavia ja räätälöityjä ratkaisuja, jotka voivat palvella erilaisia väestöryhmiä. AluShelin tarjoamat pyöräparkit ja pysäkkikatokset ovat esimerkkejä siitä, kuinka käytännölliset ja esteettisesti miellyttävät ratkaisut voivat samanaikaisesti vastata sekä nuorten että vanhempien asukkaiden tarpeisiin.

 

 

Kaupunkisuunnittelu ja onnellisuus ovat usein yhteydessä toisiinsa, kuten moni tutkimus on todistanut.

Kolmiosaisen artikkelisarjan seuraavassa osassa pohditaan syvällisemmin sitä, mitä tutkimukset sanoivat esteettisyyden ja turvallisuuden yhteyttä onnellisuuteen osana urbaania kaupunkisuunnittelua.